Sign Guestbook   Back to OLOAS Home   Report abuse

Name	Late
Date	2007-05-17
Message	Tää on pitkälti tyylikysymys, kevyesti varustettu hahmo on musta aina siistimpi kuin hirveää varastoa mukanaan raijaava, pakko myöntää. Mutta se mielikuva vaeltavasta Gandalfista on vaan niin vahva, että mun on todella vaikea purematta niellä tätä nykytilannetta. Pari lisäperustelua: -Jos tilaa kirjassa on vähän, joutuu loitsut valitsemaan äärettömän huolellisessti, joka mielestäni tasapäistää loitsuamista, silloin valitsee vain powerplay-lodeja. -Eikö maagit ole kuitenkin älyn ja rationaalisuuden miehiä? Magia on monimutkaista mutta siinä ei ole mitään turhaa, kaikki tehdään juuri niin kuin pitää, jotta päästään haluttuun lopputulokseen. Silloin myös kirjan vaatimukset olisivat väkisinkin jotenkin tasapainossa käytännön kanssa. Mun mielestä.

Name	Late
Date	2007-05-17
Message	Se taulutelevision kokoinen kirja selkärepussa ei vaan millään sovi mun mielikuvaan matkaavasta maagista. Enkä suoraan sanottuna usko että kukaan muukaan maagista haaveileva näkee sielunsa silmillä kaapuun pukeutunutta miekkosta raijaamassa pientä kirjastoa mukanaan. Ymmärrän ja hyväksyn ADD:n magiakäsityksen joka on hyvin materialistinen kirjoineen ja komponentteineen, mutta musta sen kirjan kokoa voisi hieman miettiä arkijärjellä. Ymmärrän myös nämä fantasiaperusteet maagin kirjan materiaaleihin ynnä muihin, mutta eikö vähempi riittäisi? Maman voima on 9, joka on maagiksi superhyvä, mutta silti Mama ei pystyisi kantamaan täyttä kirjaa mukanaan. Tai pystyisi mutta ei sitten mitään muuta. Voisiko ne megakirjat varata kirjastoihin? Siellähän voi säilyttää minkä kokoista kirjaa tahansa. Matkalle voisi ottaa mukaan käytännöllisen kokoisen opuksen, jonka vielä voisi tehdä kestäväksi, esim. sulkemalla sen vesileilin tyyppiseen pussukkaan. Matkakirjan pitäisi olla lisäksi riittävä kasvaviin tarpeisiin. Maman tuhoutunut kirja oli 42 sivua ja huonoilla heitoilla se oli jo melkein täynnä (4 kpl 1.tasoa ja 4 kpl 2.tasoa).

Name	DMAK
Date	2007-05-16
Location
Message	Liian kovan hahmon? Mikä se on?! Ansa, taika, myrkky tai rauta senkin tappaa. Dual-class -homma aika selvä. Etukäteen suunniteltu (ja opiskeltu) toimii hyvin, ex tempore riippuu olosuhteista. Kirjat vielä auki. Hyviä pointteja muutoksen ja muuttamattomuuden puolesta. Yleinen osaamisen jako (ainahan on tämä flirttailu esim. 3-edition kanssa) on myös sellainen mielessä pyörivä juttu.

Name	Topelius
Date	2007-05-16
Location
Message	Dualclass: Mielestäni dualclass hahmot voivat olla erityisen hyviä osaamisessaan, koska dual hahmoja pelataan yhtä hahmoluokkaa kerrallaan ja keskitytään täysillä siihen yhteen ja ainoaan tekemiseen. Oli se sitten magiaa tai miekanheilutusta. Pelaaminen on lähempänä single class pelaamista kuin multiclass hahmoilua. Multiclass hahmoilla kaikki tekeminen on samanaikaista ja se jakaa keskittymistä. Ja mikä tärkeintä multiclass hahmoilla arvoiksi riittävät ysi heitot eli kuka tahansa keijokeskipetterihaltia voi olla taistelija-maagi-varas. Kun taas ihmisillä eli dual class hahmoilla arvojen pitää olla 15 ja 17 lukemia, niillä arvoilla uskoisin olevan kapasiteettia erikoistua, kun focus on kohdistettu juuri oikeaan tekemiseen. Ja ihmisten on melko vaikea päästä noihin arvoihin, kun ihmislaji ei saa mitään rotubonuksia. Vai onko pelkoa, että kärsivällinen pelaaja saa luotua liian kovan hahmon? Lyhyen miekan Grand Master Fighter - 13. tason varas backstabbää aika hyvin ja kivuliaasti. Tosin 11. tason druidin salama teki vauriota 13d8 ja sen pystyi kutsumaan yhdellä rukouksella 11 kertaa. Peli ei ole koskaan tasapuolista eikä rationaalista. Nimittäin niillä druidin kokemuspisteillä taistelija ei olisi edennyt vielä nimitasolle.

Name	Piit
Date	2007-05-16
Location
Message	Vituttaa lukea omia postea. Vaihdoin näppiksen a -näppäin ei oikein skulaa. No, halvimman kun ottaa niin ei pukkaa priimaa. Kyllä se toimisi os aksaisi keskittyä asiaan. K on myös ehno, perele. -Aattelia Lohalta-

Name	Piit
Date	2007-05-16
Location
Message	Dual-classista: Olen yhtä lailla sitä mieltä että hahmon taustatarinassa muana oleva, "etukäteen suunniteltu" dual-class-pohjakoulutus on OK. Kuitenkin, os pelaaja ei ole moista etukäteen miettinyt tahi siihen hahmoa luodessaan valmistautunut, olen sitä mieltä että DM:llä tulee olla veto-oikeus kyseiseen toimenpiteeseen ja toivoisin sitä käytettävän sopivan tiukalla otteella. Toki tällaiseen voi riittää vaikka yksittäinen, dramaattinen tapahtuma hahmon elämässä (esim. uskonnollinen herätys) tai tarkkaan suunniteltu ja pelattu homma. Toisaalta, jos luokanvaihto tapahtuu heppoisin perustein niin onhan siinä hommaa, etsiä opettaja, varusteet tms., ei se tyhästä synny. Toki tämän tason ryhmässä opettajia ei tarvitse kaukaa hakea. Olisipa muuten kova veto jos esim. Ilmo Rautaportti päättäisi nyt ryhtyä papiksi (olettaen että viisaus entisestään kohoaisi riittävälle tasolle), joka olisi aivan perusteltavissa. Olisi tovi pelattavaa ennenkuin saa taas taistelian taidot käyttöön. No, ykköstason pappi noilla hipareilla pärjää kyllä peruspeikoille, ei siinä mitään. Olisi vaan vähän kurottavaa..

Name	Oskari
Date	2007-05-16
Message	Dualista oli erittäin hyvä pointti se että molemmille luokille olisi hoidettu "peruskoulu" jo ennen seikkailu-uraa. Jos dualoituminen tulee yhtäkkiä mieleen myöhemmin, siihen pitää hoitaa hyvä tarina ja ympäristö jotta se pysyy uskottavana. Puolestani käsitelty. Maagin kirja on magiakirja. Se on ihan mielettömän uskomattoman tuntuinen, painoinen ja mahtava. Siihen on pitänyt käyttää erikoisia ja painavia materiaaleja rituaaleja. Ei joka ainoa kylän kossi voi taikakirjaa taskusssaan kantaa. Oma alkup. taikakirja on iso osa maagin sielua. Sitä hoivataan, niin kuin sotilas hoitaa itseään ja haavojaan, ei siis asettaan. Minusta tuntuu tuolta... Eli olen sitä mieltä, että kirjankanto-risti pitää kantaa. Se on sen hinta ennen kuin pohjattomia pusseja alkaa tipahtelemaan. Uskon että ADD:n pelisysyteemi tiukilla rajoituksillaan on nimenomaan tähdännyt siihen että tulisi mahd. monipuolisia ja erilaisia hahmoja ryhmään ja pelaajilla olisi vuorotellen tekemistä. Jos kaikki on kovin vapaata, menee amatööri powerplay ryhmän hahmot persoonattomiksi, sitä uskon että ovat ajatelleet. Jokainen hahmo haluaisi vaan kaikilta parhaita juttuja. Mutta meidän porukan kaltaisessa roolipeliin keskittyneessä ryhmässä vapautta voisi varmaan olla enemmän, koska pelaajat osaisivat pitää homman aisoissa, eikä kohta kaikilla olisi hahmoa joka osaa niin taistella kuin loitsijakin ja vielä hiipiä siihen kaupanpäälle.

Name	DMAK
Date	2007-05-16
Location
Message	Vielä kerran puhtaalta pöydältä, toisesta näkökulmasta: Entä jos maagin täysi kirja olisikin 300-400 -sivuinen? Edut, haitat? Ja vielä dual-classista! Onko kaikki sanottu?

Name	DMAK
Date	2007-05-16
Location
Message	Kantamisrajoitteisille ovat matkakirjat. Niiden sivumäärää taannoin entrasinkin, niin että lähes kaikki ovat lähellä 50 sivua. Siihen mahtuu ok. Hommaa vaikka kaksi. Paino voi vähän tiputtaa myös, jos ei tahdo paksuja kansia ja lehtiä.

Name	DMAK
Date	2007-05-16
Location
Message	Enimmäkseen 100-sivuisia. Paksumpaa ainesta ym. On mulla ollut myös 300-sivuisia kirjoja, joihin tietysti on käytetty entistä ensiluokkaisempia materiaaleja, esim. ihka oikeaa paperia ja maagista suomua / kangasta tai muuta. Nämä ovat fantastisia perusteita, eivät yhtä paljon arkirealistisia. Mun mielestä seikkailijan selkäreppukirjan painoa voi vähän pudottaa, mutta sivuja ei tule lisätä. Kirjastokirjat voivat olla sivumääriltään suurempia. Kannatan silti sellaista vaihtelua, että kirjan paino vaihtelisi yksilöittäin.

Page 134 of 181 << First < 131 132 133 134 135 136 137 > Last >>